Pachinko

Japani on täynnä erilaisia kulttuurin muotoja, joihin länsimaalaisten on ensi alkuun vaikea samaistua. Yksin alue on kuitenkin universaali kaikkialla – uhkapelien ja rahapelien viehätys. Erityisesti pelihalleissa pelaaminen on pysynyt suurten massojen yhtenä suosituimmista ajanvietteistä iästä ja sukupuolesta riippumatta. Lainsäädäntö kuitenkin estää tavallisten rahapelien tarjoamisen julkisissa paikoissa.

Tätä puutetta kierretään häikäilemättä, flipperiä etäisesti muistuttavan pachinko-pelin avulla. Siinä ei näennäisesti pelata rahalla, vaan pelihallista vuokratuilla metallikuulilla. Metallikuulat mukaan lukien voitot, voi vaihtaa paikan päällä tai usein lähistöllä sijaitsevassa paikassa tai kassalla, joko ruoka- tai tavarapalkinnoiksi.

Pachinkoa on pelattu Japanissa nykymuodossaan 80 vuotta. Yli 10 000 pelihallia on omistettu tälle omintakeiselle kuula- ja onnenpelille. Sen levinneisyyttä ja yleisyyttä voi hyvin verrata peliautomaatteihin, joita näkee esimerkiksi Suomessa marketeissa, huoltamoissa tai pelihalleissa. Vaikka kyseessä on pohjimmiltaan viihtymiseen tarkoitettu peli, monet pelaavat sitä myös pelkästään palkintojen toivossa. Kuten muihinkin uhkapelimuotoihin, myös pachinkoon voi jäädä koukkuun.

Pelin historiaa

Ensimmäiset pachinko-automaatit tulivat markkinoille 1920-luvulla. Tuolloin nämä olivat vielä karnevaalien ja muiden tapahtumien sivuviihdettä ja suunnattu tyystin lapsille. Inspiraatio kyseisen pelin kehittämiseen tuli useasta lähteestä. Yleisesti kuitenkin arvioidaan japanilaisen biljardin olleen tärkein innoittaja uudentyyppiselle kuulapelille. Ironisesti, kyseinen biljardipeli kehitettiin 1800-luvulla Euroopassa, josta se kulkeutui Aasiaan.

Ennen toista maailmansotaa pachinko oli vielä harvojen herkkua. Tuona aikana peli kuitenkin muuttui lasten lelusta aikuisille tarkoitetuksi viihteeksi. Vasta toisen maailmansodan jälkeen, 1940-luvun lopussa, pachinko-pelihallit lähtivät leviämään toden teolla ympäri pientä saarivaltiota.

Vaikka pachinko onkin pohjimmiltaan japanilainen peli ja sellaiseksi se mielletään, suurin osa Japanissa sijaitsevista pelihalleista on korealaisia sukujuuria omaavien henkilöiden käsissä. Japanin valloittessa Taiwanin, se omaksui paljon sikäläistä kulttuuria ja otti myös pachinko pelit omakseen, tehdäkseen sillä rahaa valloittajiensa kustannuksella.

Pachinko-peli käytännössä

Pachinkosta tulee ensimmäisenä varmasti monelle mieleen flipperi, mutta vain pienempikokoisena. Merkittävin ero tämän lisäksi on pachinko-laitteen pystyasento. Laitteen ääreen ei voi noin vain mennä pelaamaan, vaan kassalta pitää vuokrata erikseen pelikuulia. Nämä ovat käytännössä aina teräksestä valmistettu ja läpimitaltaan hieman yli senttimetrin. Verrattuna flippereihin, kuulat ovat näin paljon pienemmät.

Pelikoneen ääressä valitaan sekä panostaso ja mahdolliset palkinnot. Tämän jälkeen pelikuulia asetetaan alaosassa sijaitsevaan laariin. Moderneissa laitteissa olevasta, sivussa olevasta pyöreästä vivusta väännetään kuulat peliin. Pallot vilistävät erilaisten metallitappien välistä kaoottisen näköisesti. Riippuen reitistä ja saavutetusta päämäärästä, lisää kuulia voi voittaa.

Monissa pachinko-laitteissa on digitaalinen näyttö pelin keskellä, jonne saattaa avautua erilaisia bonuskierroksia ja myös slotteja muistuttavia episodeja. Näitä ei voi sen kummemmin pelata, mutta ovat silti osa pelin toiminnallisuutta.

Pelaaminen on slotteihin verrattavissa hinnoissa. Parin kymmenen kuulan kokoelma maksaa keskimäärin noin 8 euroa (1000 jeniä). Pelikohtaisia eroja kuitenkin ja kuten kasinoiden sloteissa, myös pachinko-pelissä voi vuokrata eri arvoisia kuulia aina senttien murto-osista yhden euron arvoisiin kuuliin. Automaattien laari, johon kuulat kerääntyvät, on mitoitettu myös niin, että mahdolliset jackpotit (yleensä 4000 kuulaa) mahtuvat siihen.

Kuin kolikkoautomaatti

Kaiken kaikkiaan pachinko muistuttaa pohjimmiltaan kolikkoautomaatteja tai tavallisten kasinoiden slotteja. Rahanarvoisia kuulia pelataan satunnaisessa pelissä, jossa talo voittaa pitkässä juoksussa. Pelaajalla ei myöskään ole juuri mitään mahdollisuuksia vaikuttaa pelin kulkuun, vaikkakin pelit on rakennettu niin, että se saattaa siltä näyttää.

Anime ja manga ovat suosittua viihdettä myös monille aikuisille. Tämä näkyy myös pachinko-pelihallien laitteissa. Erilaisia tunnettuja animehahmoja tai sarjoja, kuten Evangelion, on saatettu lisensoida pachinko-laitteen teemaksi. Ääniefektit ja digitaalisella näytöllä olevat näyttävät efektit, kaikki pyrkivät saattamaan pelaajan transsin kaltaiseen tilaan, jossa rentoutuu. Tässäkin suhteessa nämä omintakeiset automaatit vastaavat perinteistä länsimaista kasinoviihdettä.

Yksityiskohtia ja pelistrategiaa

Pachinko-automaattien toteutus vaihtelee, riippuen milloin ne on valmistettu. Aiempien vuosikymmenien automaatit olivat yksinkertaisia ja säätömahdollisuudet rajatut. Nykyaikaisissa automaateissa on ohjelmallisesti säädettäviä mekaanisia ja digitaalisia osia ja satunnaisesti muuttuvia elementtejä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi avautuvat ja sulkeutuvat kuulan siepparit, joihin pudotessaan, pelaaja palkitaan pelikuulilla. Jos kuula ei jää mihinkään koloon kiinni, se häviää automaatin alaosassa olevaan aukkoon. Nykyaikaiset panchinko-automaatit ovat yleisesti pelien hoitajien toimesta laajalti muokattavissa, joka pitää ne viihdyttävinä vuodesta toiseen.

Mekaaniset liikkuvat osat voivat toteuttaa joko täysin satunnaisia liikkeitä tai toistaa aika ajoin samaa kuvioita. Kokeneet ja tarkkasilmäiset pachinko-pelaajat saattavat poimia nämä yksityiskohdat ja pyrkiä ajoittamaan pallojen laukaisemisen, niin että suurimpien voittojen todennäköisyys kasvaa.

Itse pelissä on vähän vaikutusmahdollisuuksia, aivan slottien tapaan. Pientä hienosäätöä voi kuitenkin harrastaa, sillä kuulien lähettäminen tapahtuu mekaanisesti pyörää kääntämällä. Riippuen kuinka kovaa väännön suorittaa, kuulat lähtevät näin eri nopeudella liikkeelle. Itse automaattia ei tietenkään saa töniä tai potkia. Ne ovat kuitenkin yleensä niin jykevää tekoa ja pultattu vieri viereen, ettei tästä olisi edes hyötyä voittoja metsästäessä.

Valtava bisnes

Japanilaisissa pelihalleissa liikkuu enemmän rahaa kuin Macaun, Singaporen ja Las Vegasin pelipaikoissa yhteensä. Pohjimmiltaan rahapelien pachinko-automaatit ovat suuri markkina Japanissa ja ne tuottavat saarivaltion bruttokansantuotteesta peräti 4 prosenttia.

Vuosittain panchinkoon syydetään 150 miljardia euroa, jopa kolme kertaa Suomen valtion budjetin verran. Pelaajille tästä summasta palautuu keskimäärin 77%, joka on jopa Raha-automaatiyhdistysten markettislotteja huonompi palautusprosentti. Pelihallikohtaisia ja pelikohtaisia eroja on kuitenkin paljon.

Nyrkkisääntönä, turistialueilla ja turisteille markkinoiduissa pelihalleissa palautus on huonompi, kun taas muualla pelit saattavat olla reilumpia. Pelejä saavat pelata aikuiset ja myös ulkomaalaiset. Muun muassa Tokiossa järjestetään turisteille erikseen pelihallien kierros, jonka aikana myös pachinko-automaattien pelaamisessa opastetaan.

Pachinko pähkinänkuoressa

  • Pelattu 80 vuotta Japanissa
  • Muistuttaa pystyyn käännettyä miniatyyristä flipperiä
  • Pelissä käytetään metallisia kuulia, jotka ovat pelihallikohtaisia
  • Kaiverrettuja pelikuulia ei saa viedä pelipaikkojen ulkopuolelle
  • Kuulia laukaisemalla, ne etenevä sivuilla oleviin ratoihin, jotka ovat täynnä metallitappeja. Näiden välissä ne poukkoilevat satunnaisesti, mahdollisesti asettuen eri palkintolokeroihin, joilla voittaa lisää kuulia laariin.
  • Aiempina vuosina pelit oli rajoitettu lailla täysin mekaanisiksi. Nykyään tätä rajoitusta ei ole ja pachinko-automaatti vastaa lähes kasinoiden videoslotteja toiminnoiltaan. Raja tavallisen kasinon tai pelisalin ja pachinko-hallien välillä on hyvin häilyvä.
  • Voittoja ei voi vaihtaa suoraan rahaksi, vaan niitä vastaan saa esimerkiksi ruokaa tai tavarapalkintoja.
  • Joissain paikoissa saatetaan antaa rahaa vastaavia lahjakortteja, joita voi käyttää muissa saman yrityksen paikoissa tai yhteistyökumppaneiden luona esimerkiksi palveluiden ostoon.

Yhteenveto pachinkosta

Useimmille länsimaalaisille, tämä hieman filosofialtaan suomalaista perinteistä pajatsoa muistuttava peli ei ole välttämättä tuttu. Siihen on kuitenkin hyvä tutustua, jos matka joskus Japaniin suuntaa. Vaikkei peliä pelaisikaan kuin muutaman hetken, sikäläisissä pelihalleissa saa mukavasti tuntumaa paikallisen väestön arkeen töiden ja kodin ulkopuolella.

Tunnelma pachinko-halleissa on kuin suomalaisessa Täyspotissa. Jäyhäilmeiset pelaajat tuijottavat tiukasti oman pelin toimintaa, usein pukahtamatta sanaakaan. Isotkin voitot otetaan vastaan yleensä ilmeenkään värähtämättä. Valo- ja äänimeri on kuitenkin tyystin toisella tasolla kuin piskuiset pelihallit Suomessa.

Yhdessä paikassa voi olla satoja erilaisia pachinko-pelejä ja kaikkien ollessa käytössä, kuulien kolina ja pelien efektit täyttävät salit kakofonisella, mutta yhtäaikaa rauhoittavalla mekkalalla – hieman puron solinan tapaan.